Konnun tarina
Yhteinen opetusmatkamme alkoi vuonna 2017 Koskelan Walolla Tanssikoulu Jari Aaltosella, jossa lajeina olivat boogie woogie ja hidas bugg. Treenailimme tuolloin usein rock’n’swing-lajeja ja kisasimme Tanssiurheiluliiton kisoissa lähes kuukausittain. Pian yhteiset opetuksemme laajenivat muille paikkakunnille aina Sallasta Karjalohjalle asti. Tapasimme ja tutustuimme aikanaan Valasrannan tanssileirillä, ja yksi unelmistamme täyttyi, kun pääsimme myöhemmin kyseisen leirin opetuskaartiin mukaan.
Oma tanssikoulu on pyörinyt mielissämme usein, mutta koronaepidemian myötä siirsimme suunnitelmia tuonnemmaksi. Sitten olikin perheen perustamisen aika, ja suunnitelmiin tulivat ihanat lapsemme Saga ja Lucas. Yrittäjinä olemme tähän asti opettaneet molemmat omilla toiminimillämme vaihtelevasti paritanssilajeja laidasta laitaan. Sen myötä olemme vierailleet eri tanssiseuroilla, opistoilla ja toisten tanssikouluilla, eikä omalle tanssikoululle ole lopulta oikein ollut tilausta tai tarvetta. Oulussa on jo ollut olemassa kattava opetustarjonta.
Viime vuosina meidät on sytyttänyt etenkin west coast swingin (WCS) treenailu ja sitä myöten WCS-tapahtumissa käyminen. Lajissa meitä ovat kiehtoneet sen monipuolisuus, vuorovaikutteisuus, yhteisöllisyys ja musiikki. Oulun alueella lajilla voisi kuitenkin olla vielä paljon kasvupotentiaalia, jonka hyödyntäminen vaatii mielestämme enemmän opetustarjontaa ja tuulta purjeisiin. Haluamme omalla tanssikoulullamme tuoda panoksemme Oulun westiskeneen tarjoamalla opetusta alkeista lähtien.
Kesällä 2026 olemme löytäneet myös lavatanssin ja ylipäänsä tansseissa käymisen uudelleen. Olemme hieman leikkimielisesti kilvoitelleet siitä, kumpi meistä pääsee milloinkin tanssimaan. Oulun paritanssimaailmaan on tullut paljon uusia harrastajia, ja he ovat omalla asenteellaan innostaneet meitä mukaan treenailemaan ja käymään tanssi-illoissa.
Keskeinen motivaattori oman tanssipaikan luomiseen on halu luoda tanssiyhteisö ja tanssikoti, jossa kaikilla on kotoinen ja turvallinen olo. Paikka, jossa kaikki ovat samanarvoisia riippumatta tanssitaidosta, koulutuksesta tai statuksesta. Meidän tanssipaikkamme on kaikkien tanssipaikka – yhteinen tanssiyhteisö.
Suunnittelemme tulevaa tanssikouluamme Norjan vuonojen äärellä. Rosa suunnittelee nettisivuja ja Hannu sisältöjä. Suomen Lappi ja Norja ovat meille henkisesti tärkeitä paikkoja. Näissä paikoissa saamme harrastaa toista meille tärkeää harrastusta: retkeilyä ja vaellusta. Luontoon on aina päästävä ja sieltä ammennettava voimaa kaupunkielämään.
Näistä teemoista yhteisen paikkamme nimi on muodostunut. Kontu merkitsee kotoista, turvallista, perinteistä ja vehreää paikkaa, jossa on hyvä olla. Nimellä on tarkoitus madaltaa kynnystä tulla meille tanssimaan, viihtymään ja oppimaan.
Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi Kontuun – jospa se olisi sinunkin tanssikotisi!
Rosa Mört
Rosan tanssikipinä ja unelma opettajuudesta syttyivät jo 13-vuotiaana äidin vietyä hänet Valasrannan tanssileirille. Teini-iässä tulivat jo mukaan ensimmäiset paritanssiopetukset. Parikymppisenä tie vei Ouluun opiskelemaan tanssinopettajan (AMK) tutkintoa. Opiskelujen ohessa hän sai ensimmäisen kosketuksen lastentanssien maailmaan. Iloiselle, pirteälle ja lasten kanssa helposti heittäytyvälle Rosalle lasten opettaminen oli yhtä lailla oma juttu kuin aikuisten paritanssimaailma. Lasten ja nuorten opettamisesta tulikin päätoimista, ja sitä kesti yli 8 vuoden ajan.
Rosan nuoruus kului lavatansseissa sekä treeni- ja kisalattioilla rock’n’swing-lajien merkeissä. Boogie woogieta, lindy hoppia ja buggia hän tanssi Suomen maajoukkueessa. Kovan tanssimäärän mahdollisti tuolloin urheilulukiossa opiskeleminen. Ammattikorkeakouluopintojen myötä ymmärrys eri lajien erityispiirteistä syveni ja laajeni. Näillä eväillä oli hyvä hakea Tanssiurheiluliiton rock’n’swing-lajien kouluttajaksi ja päästä kouluttamaan tulevia tanssiohjaajia hieman erilaisessa oppimisympäristössä. Rosa toimii myös STOL:n tutkijana.
Ihmisenä Rosa on ilopilleri, jota leimaavat rohkeus ja luovuus. Haasteiden tullen hän on ensimmäisenä etsimässä ratkaisua. Korona-aikaan asti Rosa oli päätoiminen tanssinopettaja. Epidemian vietyä suurimman osan töistä löytyi onneksi vakituinen työ oululaiselta voimisteluseuralta. Markkinointi- ja toimistotyöstä työnkuva laajeni pian seurakoordinaattorin suuntaan, jossa Rosan luonteen lujuutta tarvitaan. Tanssinopettajana toimiminen ja seurakoordinaattorin tehtävät ovat tukeneet ja täydentäneet toisiaan, sillä molemmilla aloilla on paljon yhteneväisiä ilmiöitä. Sivujuonteena Rosa on oppinut loistavat atk-taidot ja osaa luoda näyttäviä nettisivustoja, kuten Konnunkin sivut ovat.
Opettajuus on osa Rosan luonnetta, ja sen vuoksi opettajan työt eivät edes tunnu töiltä, vaan mukavalta ajanvietteeltä. Ihmisten oppiminen saa Rosan aina uudestaan syttymään, eikä hän ole koskaan tylsistynyt työssään. Rosa on pedantti pedagogi, joka pilkkoo taidon kuin taidon oppilaalle mahdollisimman helposti opittavaksi. Opetustunnit eivät kuitenkaan ole liian vakavia, ja silloin tällöin voit kuulla opettajan naurun ja vähintäänkin pienen puujalkavitsin. Eri työ- ja elämänkokemusten myötä opetuksiin on tullut lisää lämpöä ja ihmisten kohtaamisen taitoa. Rosan tunneilla tulet kohdatuksi omana itsenäsi, ja opetuksen jälkeen sinulla on varmasti fiilis, että opit jotain uutta omasta kehostasi, itsestäsi tai elämästä ylipäätään.
Hannu Mört
Hannu hurahti lavatansseihin kolmekymppisenä. Tanssiaalloilla Koskelan Walolla tanssikertoja kertyi 2–4 viikossa. Sosiaalista ja iloista miestä kysyttiinkin tanssikoulun staffiin mukaan, kun hän oli käynyt kursseilla vasta kaksi kuukautta. Staffissa pääsi heti syvemmälle paritanssimaailmaan, ja löytyipä sieltä elinikäisiä ystävyyssuhteitakin. Uusien ystävien kanssa oli mukavaa opetella lajeja laidasta laitaan. Tuohon aikaan opettajuus ei vielä ollut edes haaveissa.
Ihmissuhdetyöstä Hannulla on pitkä kokemus sosionomina mielenterveys- ja päihdetyössä sekä urheiluhierojana omassa yrityksessään Lihaskuvioilla. Sosionomin työ oli monella tapaa ihmisten opettamista: Hannu veti erilaisia ryhmiä ja hyödynsi työssään terapiapainotteista työotetta. Rosan tavattuaan Hannu ryhtyi ensimmäistä kertaa haaveilemaan opettajuudesta. Rosa innostui myös ideasta, ja Hannu olikin ikään kuin oppisopimuksella yhteisten opetusten alkumetreillä.
Vuonna 2021 Hannulle avautui mahdollisuus monimuoto-opintoihin Oulun ammattikorkeakoulun paritanssilinjalle. Silloisessa ryhmässä oli mukana muitakin jo pitkään paritanssia opettaneita henkilöitä. Hannu tuli mukaan hieman myöhässä ja aloitti opinnot avoimen ammattikorkeakoulun kautta, mutta haki vuoden päästä tutkinto-opiskelijaksi muun ryhmän mukaan. Kolmipäiväiset hakukokeet olivat haastavimmat pääsykokeet, joihin mies oli osallistunut. Luvassa oli muun muassa balettia, showtanssia ja nykytanssia itseään puolta nuorempien kanssa. Epämukavuusalueelle Hannu olikin jo päässyt usein Rosan kanssa treenaillessaan, mutta nyt oltiin uusissa sfääreissä. Perheenlisäysten ja muiden töiden vuoksi opinnot ovat paria kurssia ja opparia vaille valmiina odottamassa sitä, että ne joskus saatettaisiin päätökseen.
Opetuksessa Hannulle parasta on aistia tunnelma, jossa sekoittuvat innostuneisuus, onnistumiset ja yhteishenki. Näistä ovatkin muodostuneet miehen opetusten tunnusmerkit: Hannun tunneilla opit rennossa tunnelmassa ja innostut siitä, mitä teet! Hyvä opettaja osaa myös johdattaa epämukavuusalueelle ja kannustaa siellä olemisen sietämiseen, kunnes epämukavuus voi parhaimmassa tapauksessa muuttua mukavuudeksi. Aikuisten opettaminen on Hannulle sydämen asia, sillä hän on itsekin aloittanut aikuisiällä. Hannu todella tietää, miltä tuntuu, jos oppi ei heti mene perille. Hän osaa kärsivällisesti opastaa kohti oikeaa tietä, ja huomaat oppivasi, vaikka vastassa olisi ensin ollut seinä. Hannun konkreettinen tapa puhua asioista on selkeä ja tavalliselle ihmiselle helppo ymmärtää. Lisäksi hän on huumoriveikkoja, eli korvat hörölle, etteivät letkautukset mene ohi!